Sari Pelttari-Heikan kolumni "Kohtaamisia, joista ei osannut edes uneksia" Pohjolan Sanomissa 19.4.2016 :
"Talvi on mennyt kutoessa. Tutut ja tuntemattomatkin ovat sen huomanneet. Konserttiyleisössäkin kysytään: Vieläkö te niitä sukkia tarttetta?
Jos kaikki asiat lähtisivät yhtä hyvin liitoon, olisi mahtava ajatella auttavansa milloin ketäkin.
Käsityön harrastajien yhteishenki on ollut aivan mieletöntä. Tiinakajsan fb-viestistä on kulunut vajaa neljä kuukautta ja torniolaisten peruskoululaisten tarvitsemat villasukat alkavat olla kasassa.
Toimituksen ovesta on kävellyt sisään ihania ihmisiä. Joku on kertonut, ettei sukulaisetkaan enää halua enempää sukkia. – En vain osaa istua toimettomana, nainen jatkoi.
Yhteinen taival kutojien, langanlahjoittajien ja tukijoiden kanssa on ollut avartavaa. En ole tajunnut, miten tuntemattomat ihmiset voivat tarttua yhteisen päämäärään sellaisella innolla.
Lisänimenä Sukka-Sari ei ole paha, jos se vie meidät perille omassa haasteessa.
Tavoite oli 2875 sukkaparia. Se kuulosti aivan hurjalta. Moni pyysi toistamaan lukumäärän.
Satakunta vielä uupuu, mutta nyt voi jo varmuudella sanoa, että kaikki kaupungin peruskoululaiset saavat ensi jouluna villasukat. Rakkaudelle heille kudotut yksilölliset sukat. On raitaisia, kuviollisia, yksivärisiä, värikkäitä, pitkävartisia, lyhyempivartisia. Kaikkia mitä taitavat kutojat osaavat tehdä.
Matka jatkuu vielä. Kaikki valmiit sukat otetaan vastaan. Kesän jälkeen koululaisten jalat mitataan, jotta lomalla tulleet sentitkin saadaan mukaan. Koot täsmätään ja jouluksi viedään liki 3000 sukkaparia luokkiin.
Kesän jälkeen koululaisten jalat mitataan, jotta lomalla tulleet lisäsentitkin saadaan mukaan."
